Talouden tasapaino vaatii enemmän kuin leikkauksia – veronkorotus on osa ratkaisua

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Tänään olemme tekemässä vaikeaa, mutta välttämätöntä päätöstä: veronkorotuksia sekä kuntaveroon että kiinteistöveroon. Näillä korotuksilla tavoitellaan noin 15,5 miljoonan euron lisätuloja kaupungin talouteen.

On syytä korostaa, että veronkorotus ei ole ensisijainen keino talouden tasapainottamiseen. Veronkorotus tulee kaikkien muiden jo tehtyjen sopeutustoimien päälle ja osana kokonaissopeutusta. Kaupungin talous on tilanteessa, jossa meidän on pakko saada kurssi kääntymään ja tulos positiiviseksi – muuten emme turvaa palveluita tulevaisuudessa.

Kaupungilla on meneillään mittava yhteistoimintamenettely, jonka tavoitteena on vähentää pysyvästi 8,3 miljoonaa euroa menoja. Tämä tarkoittaa noin 100 henkilötyövuoden vähennystä kaupunkiympäristön, elinvoiman ja konsernihallinnon palvelualueilta. Tämän kokoluokan yt-menettely on raskas sopeutustoimi, joka synkistää kaupunkimme masentavaa työttömyystilastoa entisestään. Tarvitsemme kuitenkin jatkossakin osaavia, koulutettuja ja motivoituneita työntekijöitä. Massiivinen yt-menettely asettaa kaupungin strategiset tavoitteet vaakalaudalle. Miten voimme toteuttaa strategian ja valtuustosopimuksen eteenpäin kurottavat ja kunnianhimoiset tavoitteet, jos kehitystyöhön ei ole resursseja? Jos täytämme vain lakisääteiset velvoitteet, miten voimme pärjätä yhä kiihtyvässä kaupunkien välisessä kilpailussa?

Muistutan, että sivistyksen palvelualueella, joka nyt on suljettu yt-menettelyn ulkopuolelle, on jo aiemmin päätetty vähentää 51 henkilötyövuotta vuodelle 2026. Toisin sanoen myös sivistyspalveluissa on sopeutettu toimintaa ja vastuullinen talouslinja jatkuu koko taloussuunnittelukauden ajan.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuustokollegat, kun tänään päätämme ensi vuoden veroista, meidän on syytä muistaa, että myös 60 miljoonan euron vuosittainen investointikatto on yksi kaupungin sopeutustoimista. Vaikka investointikaton avulla pystytäänkin sopeuttamaan tehokkaasti, on sillä myös negatiivisia vaikutuksia; se vaikeuttaa kaupungin kehittämistavoitteiden toteuttamista ja ylläpitää korjausvelkaa. Investointikattokin edellyttää tiukkaa priorisointia ja vaikeita valintoja.

Sopeutuskeinoihin sisältyy myös tytäryhtiöiden osinkotuottotavoite, jota on korotettu 2,5 miljoonalla eurolla ensi vuodelle. Korkeampi osinkotavoite nojaa vahvasti muutamaan yhtiöön, eritoten Lahti Energiaan. Osinkojen määrää ei ole järkeä kasvattaa lainarahalla, joten paljon on kiinni epävakaiden sähkömarkkinoiden kehityksestä. On siis rehellistä todeta, että osinkotavoite ei ole varma tulonlähde, vaan pikemminkin optimistinen arvio.

Kaikkien lisäsopeutustoimien kokonaisvaikutuksen tavoitteena on noin 31 miljoonaa euroa vuoden 2028 loppuun mennessä. Kun suhteutamme veronkorotusten tuoman osuuden tähän, näemme että se kattaa noin puolet kokonaistavoitteesta. On siis selvää, että pelkällä ”rönsyjen karsimisella” ei vastaavaa mittakaavaa saavuteta. Tällä sopeutusohjelmalla tähtäämme siihen, että vuonna 2028 olisimme edes lievästi positiivisen puolella. Päätös ei ole helppo, mutta se on välttämätön, jotta voimme turvata Lahden elinvoiman ja palvelut myös tulevaisuudessa.